Tein LinkedInissä jälleen kerran henkilökohtaisen tervehdysviestin minulle verkostoitumiskutsun lähettäneelle ihmiselle. Sain vastaukseksi: ”Normaalisti en pidä minkäännäköisistä lähestymisistä tässäkään kanavassa…”. Onneksi tapani lähettää tervehdys videolla herätti hänessä positiivisia ajatuksia.
Samalla viikolla olin nähnyt jo useamman aloituksen LinkedInissä, kuinka ihmiset ovat närkästyneitä siitä, että joku lähestyy yksityisviestein verkostoitumisen jälkeen. Pidettiin jopa outona, turhana ja jopa rasittavana sitä, että toinen ihminen esittäytyy sinulle.
Olenko minä ymmärtänyt jotain tästä tai mistä tahansa somekanavasta jotain väärin?
Eikö sosiaalinen tarkoita vuorovaikutusta? Eikö nimenomaan LinkedIn verkostoitumiskanavana ole tarkoitettu verkostoitumiseen, itsensä kehittämiseen ja työpaikkojen etsimiseen? Tuntuu täysin nurinkuriselta, että ihmiset lähettävät verkostoitumispyyntöjä tai ottavat niitä vastaan eli hyväksyvät ne itse. Sitten närkästyvät siitä, että ihminen, jonka kanssa verkostoidut, haluaakin esittäytyä sinulle. Toiset videolla, toiset tekstin kera, jotkut ääniviesteinä.
Varsin hämmentävää on, kun sinä lähetät kutsun, vastapuoli haluaa tutustua ja sinä otat herneen nenään tutustumisyrityksestä.
Ymmärrän närkästymisen tason siinä, kun verkostoidut ja vastapuoli aloittaa valtavan myyntipommituksen, suorastaan häirinnän. Viestejä tulee pyytämättä, sinulta vaaditaan tapaamista ja suututaan, kun kieltäydyt. Minulle tuli vastaan tyyppi, joka lähetteli giffejä kelloon katsovasta Mr. Beanista, kun en illalla ollut vastannut hänen myyntiponnisteluihinsa. Se oli ärsytyskynnyksen ylittävää.
Siinä on vissi ero, jos verkostoidut ja toinen kertoo, mitä myy, ja kysyy, kiinnostaako sinua. Vastaat kiitos ei, ja keskustelu päättyy sillä kertaa siihen. Me suomalaiset olemme muutenkin arkajalkoja luonnostaan – mitään ei tulisi myydyksi, jos ei kysy.
Ollaanko me suomalaiset tosiaan näin umpimielisiä?
Normaali verkostoituminen, jossa esittäydytään: minä kerron, kuka olen, mitä teen, kenties kerron haaveistani ja toiveistani vaikka työelämän tai bisneksen suhteen. Kysyn niitä sinulta, sinä päätät, millä tasolla vastaat ja voit vaikka jättää vastaamatta. Miksi närkästyt tai suutut, jos joku esittäytyy tai kysyy sitä sinulta?
Suomalaiselle verkoston hyödyn pitäisi syntyä itsestään.
Verkosto on verkosto vasta siinä vaiheessa, kun sinä tunnet verkostosi ja verkosto tuntee sinut. Mitä paremmin muut tuntevat sinut, sitä paremmin he voivat auttaa sinua. Mitä paremmin tunnet verkostosi jäsenet, sitä paremmin sinä voit auttaa heitä saamaan työpaikkoja, kehittymään, löytämään bisnestä tai mitä tahansa, missä he voivat tarvita apua.
Mitä enemmän annat verkostollesi hyötyä, sitä enemmän verkostosi hyödyttää sinua. Muista kuitenkin, että verkostosi ei lähtökohtaisesti ole velkaa sinulle tapaamisia, ei kauppaa, ei yhtään mitään.
Jokainen verkostoituu miten tahtoo, mutta mitä hyötyä sinulle on verkostosta, joka on vain numeroita? Niillä ei ole mitään merkitystä kuin jonkun mediakortissa tai jonkin kikkelinmittaajan leuhotuksessa siitä, että jäseniä on 18 000 verkostossa.
Lopeta nurinkurjeilu.
Verkostoidu oikeasti ihmisten kanssa. Kerro, kuka olet, mitä teet, mitä myyt. Tee se rohkeasti. Kuuntele, mitä toinen myy, mitä hän tarjoaa ja mitä hän kenties etsii. Älä jätä kertomatta äläkä jätä kuuntelematta – vain sillä tavalla voit oppia, auttaa ja ehkä saada sitä kauppaakin.
Spämmääminen ja häirintä on kiellettyä missä tahansa sosiaalisen median kanavassa. Suomi ja maailma ovat liian pieniä sellaiseen, eikä pikavoittoja kannata täälläkään yrittää ottaa. Mutta sitähän meistä ei kukaan tee, eihän.
