Edesmennyt mummani pelotteli meitä aina joessa asustavalla näkillä. Näkki nappaa jokeen ja vie mennessään, jos erehtyy liian lähelle joen reunaa. Ei mumma sitä ilkeyttään tehnyt, mutta pieni valhe oli tarpeen, jotta päivähoidossa olleet pojanviikarit eivät menneet jokirantaan tutkimaan kiehtovaa virtaa.
Lapsena uskoin minäkin jonkin aikaa joulupukkiin. Tosin aika nopeasti tajusin, että intin mantteli päällä ollut heppu ja ulkona odottava puolustuvoimien keltakilpinen Lada, eivät täsmää aidon pukin määreiden kanssa.
Tyttärilläni on leikeissä ollut keijuja, satuhahmoja ja mielikuvitushevosia. Silti hekin ymmärtävät sadun ja reaalimaailman erot. Toki normaaliin kasvuun kuuluu keskustelu faktan ja fiktion välisistä eroista.
Siksi ihmettelen miksi osa tutuistani uskoo satuolentoihin.
Ilmiön alustana ei toimi kenenkään kirjoittama tai piirtämä todellisuus, vaan päivittäin käyttämämme sosiaalinen media. Osa niistä on tietysti suunnattu vapaa-aikaamme ja toiset työn tekemiseen. Niidenkin raja on häilyvä, koska ilkeät markkinointi- ja myyntikonsultit ovat rakentaneet niistä välineitä omien tuotteiden ja palveluiden myyntiin.
Tämän päivän kuuma trendi, tosin toimiva sellainen, on ympärilläsi oleva verkosto. Mitä enemmän tunnet ihmisiä, sitä helpompaa on myydä tuotettasi tai palveluasi. Mitä isompi joukko vastaanottajia, sitä helpompaa sinun on jakaa ajatuksiasi maailman kesken.
Ison verkoston rakentamiseen tarvitset pari erilaista polkua. Joko kierrät tapahtumia, tutustut ihmisiin, verkostoidut ja kasvatat rinkiäsi tai kerrytät ryhmääsi olemalla avoin verkostoituja. Avoin verkostoituja hyväksyy kaikki hyväksi katsomansa kutsut kaikissa itse määrittelemissään kanavissa.
Rajan hämärtyessä ovat mukaan tulleet myös erilaiset verkkohuijarit.
Kaikki näistä ovat täysin satuolentoja. Tarkoituksena on onkia sinusta tietoja, ohjata arveluttaville sivuille, joiden avulla koneesi voidaan kaapata tai käyttää luottamusta väärässä kohdassa hyväksi. Pahimmassa tapauksessa identiteettiäsi voidaan käyttää myös apuna muissa huijauksissa.
Maailmalta ja Suomestakin on raportoitu tapauksia, jossa LinkedIn:in avulla on onnistuttu kalastelemaan salasanoja ja arkaluonteisia tietoja. Hyväuskoinen on helppo olla, jos kutsujalla ja sinulla on yhteisiä tuttuja järjestelmän mukaan useita kymmeniä.
Nyt saatat ajatella, että kuinka kukaan voi olla niin hyväuskoinen?
No, miksi ihmiset jakavat olemattomia kilpailuja Facebookissa tai uskovat autokaupan rahoituksen tulevan afrikan kuolleen prinssi puolisolta? Ihmiset eivät osaa tai jaksa olla kriittisiä. Välineet ovat uusia ja huijausten muodotkin ovat erilaisia. Ennen kaikkea, me olemme ihmisiä. Toistaiseksi haluamme uskoa toisista ihmisistä vain hyvää.
Huijaukset lähtivät Linkedinin puolellakin lisääntymään pari vuotta sitten. Aluksi valeprofiilit olivat pääsääntöisesti intiasta ja Arabimaista. Viime viikkoina niminä on ollut ihan meidän matteja ja maijoja.
Vaarallista näissä on ollut se, että aina useampi kymmenen tuttua oli hyväksynyt verkostoitumiskutsun, vaikka nopealla googletuksella kyseistä henkilöä ei löytynyt yritysten sivuilta.
Jokaisen arveluttavan kontaktipyynnön kohdalla olen lähettänyt verkostolleni kyselyä, tuntevatko he ihmisen, joka näyttää olevan heidän verkostossaan. Kaikkiin on tullut vastaus: ”En tunne.”
Ole siis todella tarkkana, kenen kutsuja hyväksyt tai mitä kilpailuja jaat somessa. Tutki hiukan taustaa ja googleta nimiä. Jos kutsujan profiilissa on vain yksi työpaikka, ei kuvaa tai yhteystietoja, kellojen pitäisi soida.
Älä sinäkään usko enää satuolentoihin.
0 kommenttia